Tämä ajanhallintakeino pesee kaikki entiset

I love how being an adult is just saying: But after this week things will slow down a bit again to yourself until you die.”

Tunnistatko tyypin, joka päivän tai viikon tai kuukauden päätteeksi huokaisee:

Olipa hullu päivä/viikko/kuukausi/kevät, mutta onneksi kohta helpottaa?

Vai oletko sä se tyyppi? 

Jos sulla on viime aikoina ollut:

  • Jatkuva kiireen tuntu
  • Liikaa tekemistä 
  • Tunne siitä, että aika loppuu ennen kuin ehdit tehdä kaiken mitä tarvitsee tai haluaisit  

Tämä teksti on kirjoitettu sua varten.

Tunnet varmasti - ja saatat käyttääkin - monia ajanhallintamenetelmiä? Jos kuitenkin tehokkaista menetelmistä, kaikesta tiedosta ja priorisoinnista huolimatta koet itsesi kiireiseksi ja elämän liian usein suorittamiseksi, kannattaa lukea tämä juttu loppuun. 

Kohta se onnellinen elämä alkaa!

Onko susta koskaan tuntunut siltä, että oikea elämä alkaa ihan kohta, se odottaa nurkan takana, kun vaan vähän pinnistelet vielä? (Ja hoidat ensin nämä kaikki asiat valmiiksi…) 

Uskon, että suurin osa meistä ajattelee näin. Ei välttämättä tietoisesti, mutta jossain sisimmässä kytee uskomus siitä, että onni odottaa, kun olemme saaneet kaiken valmiiksi. Ongelma on vaan siinä, että ihmisen mieli on rakennettu sellaiseksi, että se keksii aina uusia tapoja, miten asiat olisi vielä paremmin.

Eli omasta päästä tulevat tekemisen vaatimukset ei lopu koskaan. 

Entä jos voisit kokea eläväsi täysillä nytTäysillä, mutta uuvuttamatta itseäsi. Niin, että saisit oikeasti tarpeillesi tyydytyksen ja tekeminen toisi sulle energiaa ja iloa? Ja saisit myös hyvällä omallatunnolla levätä. Ja olla osallistumatta sellaisiin tekemisiin, jotka ei aidosti kiinnosta. 

Sulla olisi varmuus siitä, että olet oikealla tiellä ja että ehdit kyllä kaiken mitä haluat, ja enemmänkin. Ei olisi niin kiire minnekään. 

Saisit hengähtää, suhtautua tekemiseen kevyemmin, tuntea vähemmän painetta ja ahdistusta valintatilanteissa. Uskaltaisit sanoa varmemmin ei ja kyllä, ilman tunnetta siitä, että missaat jotain jos et ole aina ja kaikkialla mukana. Olosi olisi varmempi, jolloin jossittelu ja etu- ja jälkikäteen murehtiminen ja spekuloinnin tarve vähenisi ja tästä vapautuneen ajan voisit käyttää johonkin mukavampaan.  

Aikatauluissa olisi joustavuutta, olisi helpompi spontaanisti nähdä ihmisiä, tai päättää pitää koti-ilta, tehdä jotain kivaa hetken mielijohteesta - eikä kolmen viikon päästä.

Kuulostaako utopialta?

Ajanhallintamenetelmät, stressinhallintamenetelmät ja muut elämänhallintaa lisäämään pyrkivät työkalut on hyviä oikein käytettynä, mutta tietyssä tilanteessa niiden vaikutus on korkeintaan samankaltainen kun laittaisi laastaripaketin pienimmän laastarin avohaavan päälle. 

Ne voi toimia jonkin aikaa, joitain vuosia, ehkä kauemminkin, mutta jossain kohtaa joko huomaat, että et jaksa, et saa enää mitään kunnolla aikaiseksi (vaikka tekisit jatkuvasti tosi paljon), tai havahdut siihen, että liian usein on ahdistava olo. Tunnetta on usein kuvattu levottomuuden ja tyhjyyden yhdistelmäksi, lamaantumiseksi valintojen edessä, jumissa olemiseksi, peloksi ajan loppumisesta ja epämääräiseksi ahdistukseksi ja päämäärättömyyden kokemukseksi. Tai tilanteeksi, jossa kaikki huutaa sulle ohjeita yhtä aikaa, mutta et kuule yhtäkään kunnolla.

 

Vaikka kuinka priorisoisit ja suunnittelisit, mutta teet vääriä asioita - tai upeita asioita liian paljon- homma ei toimi. 

“Do what you love” -tyyppisillä voimalauseilla buustataan ajatusta siitä, että kunhan rakastat, mitä teet ja teet intohimostasi työsi, tulet onnelliseksi. Intohimotyössä sitä vasta uupuukin! Olisi ihanaa tarjota ratkaisuksi yrittäjäksi ryhtyminen tai irtisanoutuminen ja sen pituinen se. En aio kuitenkaan niin tehdä, koska ratkaisu ei löydy siitä. 

Sen sijaan haluan kysyä sulta kolme kysymystä:

  • Koska olet viimeksi ihan rehellisesti katsonut elämääsi ikään kuin ulkopuolisen silmin; Mihin suuntaan olet menossa jos jatkat samalla tavalla kuin tähän asti? 
  • Miksi teet niitä asioita, joita teet?
  • Tiedätkö, mikä sulle on kaikkein tärkeintä elämässä, miksi heräät aamuisin?

Uskon, että todella monet kiireiset ajattelevat - ainakin tiedostamattaan - että kuuluisa täysillä eläminen tarkoittaa mahdollisimman monen asian tekemistä. 

Mitä jos asia olisikin täysin päinvastoin?

Kaikki vaikutukset kertautuu, kumuloituu. Niin hyvät kuin huonotkin. Ajattele tämän hetken stressioireita, kiireen tuntua, ahdistusta ja kuvittele sitten sama vaikka viisinkertaiseksi. Tämä tulee tapahtumaan, ellet muuta jotain toiminnassasi. Ihmisellä on myös sellainen hauska ajatusvääristymä, että me kuvitellaan automaattisesti tulevaisuus valoisammaksi kun se on (tämä on toki tukenut hengissä selviämistä :), eli ajatellaan, että tulevaisuudessa on enemmän positiivisia kuin negatiivisia tapahtumia. Todellisuudessa niiden suhde on aikalailla sama kun tälläkin hetkellä.

Toisin sanoen: Mikään ei muutu, ellet muuta mitään. 

Mieti seuraavaksi hetki, kuinka hyvin sun tähän mennessä käyttämät tekniikat on toimineet esimerkiksi stressin, ahdistuksen ja ajanhallinnan kanssa? Jos ei kovin hyvin, suosittelen, että jatkat lukemista vielä.

Esittelen seuraavassa maailman parhaan ajan- ja stressinhallintakeinon

Kuten kaikki jo tiedämme, informaatiotulva, joka ympäröi meitä, tekee meistä keskittymiskyvyttömiä. Tiedon määrää on mahdotonta hallita, ja siksi yhdeksi tärkeimmistä tulevaisuustaidoista on nimetty kompleksisuustaito. Se tarkoittaa, että vaikka maailmassa informaatiota on koko ajan enemmän, ajatus pysyisi silti selkeänä.

Eli ymmärtää, mikä on tärkeää ja mikä ei. Mihin käyttää aikaa ja mihin ei.

Kysyn aiemmin kysymäni kysymykset uudestaan: 

  • Koska olet viimeksi ihan rehellisesti katsonut elämääsi ikään kuin ulkopuolisen silmin; Mihin suuntaan olet menossa jos jatkat samalla tavalla kuin tähän asti?
  • Miksi teet niitä asioita, joita teet?
  • Tiedätkö, mikä sulle on kaikkein tärkeintä elämässä, miksi heräät aamuisin?

Mä oon kuulunut auttamattomasti siihen porukkaan, joka uskoi, että tekemällä enemmän saan enemmän. Ja tämä on myös se viesti, jota me saadaan ympäristöstä koko ajan, huomasit sitä tai et. On tärkeä olla tehokas, aikaansaava, monipuolinen, tietää laajasti eri asioista, pyrkiä jopa täydellisyyteen kaikilla elämän osa-alueilla. Näitä odotuksia tuskin tarvitsee luetella?

Long story short: Kaikkein tärkein tajuaminen mulle on ollut se, että kaikkea mihin pystyy, ei tarvitse eikä kannata, tehdä.

Sen sijaan keskittymällä siihen, mikä on oikeasti merkityksellistä itselleni, ja peilaamalla kaikkia valintojani tähän, voin hyvin. Kun olen ymmärtänyt oikeasti mikä on kaikkein tärkeintä ja minkälaista elämää haluan elää, kliseistä tai ei: Koen eläväni täydempää elämää. Se tarkoittaa, että koen olevani useimmiten oman elämäni ohjaksissa (sen verran kun se ylipäätään on mahdollista) ja mun ei tarvitse enää juosta jatkuvasti seuraavaa etappia kohti. 

Ainiin, se tärkein: ei ole muuten enää kokoajan kiire! 

On myös niin paljon helpompi sanoa ei. Ja toisaalta myös sanoa joo, koska tiedän mitä haluan.

Tämä säästää sekä aikaa että hermoja. On myös varmempi olo siitä, kuka olen ja tunne siitä, että elämässä on joku tolkku - toisin sanoen elämälläni on tarkoitus.

En aio kertoa valaistumistarinaa, jossa yhtäkkiä tajusin tämän ja BOOM, sen jälkeen kaikki on ollut upeaa. Näin ei ole, enkä tällaisiin tarinoihin usko. 

Vaikka kertavalaistumista ei ole luvassa, sä voit kuitenkin nyt heti istua alas, tai vaikka lähteä kävelylle ja kysyä itseltäsi nämä kysymykset:

  • Mikä sulle on kaikkein tärkeintä elämässä?
  • Mitä haluaisit, että sinusta muistetaan?
  • Mitä tekisit, jos sulla olisi vuosi elinaikaa jäljellä?
  • Mitä tekisit, jos sua ei pelottaisi se, että mitä muut sanoo tai onnistutko?
  • Millainen olisi ideaalimaailma?
  • Minkä puolesta olet valmis taistelemaan?
  • Millainen olisi täydellinen päivä?

Ota ensimmäinen kierros niin, että vastaat heti ensimmäisen mieleentulevan asian ja myöhemmin vaikka uusi kierros niin, että mietiskelet vastauksia kunnolla - tai kirjoitat tajunnanvirtaa liikoja analysoimatta. Kumpikin toimii!

Toivottavasti annat tälle harjoitukselle mahdollisuuden. 

 


 Yhdistimme kolmen valmentajan tietotaidon metodiimme, jonka avulla hyvinvointia on mahdollista parantaa yksinkertaisemmin. Ensimmäinen askel on mielen ja kehon reboot (ns. uudelleenohjelmointi), jolloin mindsetin, palautumisen, ravitsemuksen ja treenin taustalle muodostuneita solmuja ja esteitä avataan. Tällöin päästään kiinni pysyviin muutoksiin. Kevyempään oloon, vahvempaan kehoon ja selkeämpään mieleen.   

Kokosimme metodimme pohjalta selkeän ensimmäisen askeleen, pienen maistiaisen, jonka avulla voit sysätä liikkeelle isonkin muutoksen nyt heti.

➟ TESTAA ILMAINEN PIKA-REBOOT TÄSTÄ

Close

50% Complete

Two Step

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.