Sisäinen puhe

Meillä jokaisella on sisäänrakennettu uskomusjärjestelmä.

Jokaisella on toimintaansa tukevia uskomuksia, jotka auttavat saavuttamaan hyviä tuloksia.

Jokaisella on myös toimintaansa rajoittavia uskomuksia, jotka puolestaan rajoittavat omaa toimintaa ja jättää omia hyviä voimavaroja käyttämättä.

Tunnistatko sinä omat ajatusmallisi?

Omaa sisäistä puhetta hallitsemalla ja siihen keskittymällä pystytään löytämään itsestä uusia puolia ja tehoja niin liikunnassa kuin arjessa.

Oletko saanut itsesi kiinni ajattelemasta että “en pysty siihen” vaikka et ole koskaan edes kokeillut? On aihe sitten mikä tahansa. Useimmat on.

Miten epäilisit että onnistumisprosentti muuttuisi jos lähtökohtasi olisikin erilainen, esim “kyllä minä tämän hoidan”

 

Moni myös uskoo, että itsensä ruoskiminen kasvattaa motivaatiota (tai vaikka ei uskoisikaan niin silti sitä huomaamattaan tekee). Usein vain käy päinvastoin. Esimerkiksi painonhallintaryhmissä huonoimpia tuloksia saavat ne, jotka ovat ankarimpia itselleen.

Monen sisäinen kriitikko puhuu äidin tai isän äänellä. Joskus pään sisällä naputtavat molemmat, eivätkä välttämättä yksimielisinä.

”Toinen käskee laihduttamaan ja toinen kieltää liikkumasta, koska se on vouhotusta”.

Äänessä saattavat olla kouluvuosien opettajat, entiset ja nykyiset puolisot, sisko tai anoppi. Tai sitten ”ystävät”.

”Et osaa mitään etkä tule oppimaankaan. Et ole minkään arvoinen, luuseri, laiska paska. Parinkymmenen vuoden takaiset ’koulukaverit’ siellä vissiin huutelevat. Onneksi on koirat, joille kelpaan.”

 

 

Meillä on tässä hetkessä avaimet sisäisen puheen muuttamiseen.
Se mahdollistuu kuuntelemalla omaa sisäistä ääntä, tutkimalla ja haastamalla sitä.

Sisäiseen puheeseen ei ole välttämättä kovin helppoa päästä kiinni.
Jo yhteen lauseeseen voi kätkeytyä joukko merkityksiä.
Jos yhteys itseemme on syystä tai toisesta heikko, valmentautuminen voi olla yksi keino vahvistaa tätä yhteyttä ja kykyä kuunnella omaa sisäistä ääntä. Myös säännöllinen tietoisuustaitoharjoittelu vahvistaa yhteyttä itseen. Olennaista on kyetä pysähtymään, hiljentämään tahtia, kääntämään välillä huomio sisäänpäin.

Amerikkalainen psykologi Edmund J. Bourne jakaa kielteisen sisäisen puheen neljään tyyppiin. Tyyppien vaikutusvalta eri ihmisten sisäisessä puheessa vaihtelee.

Kriitikko haukkuu sinut pystyyn kaikesta siitä, minkä olisit voinut tehdä paremmin. Se etsii kaikkia niitä virheitä ja vajavaisuuksia, joita vain tekemisistäsi voi löytyä. Jos kirjoitit hyvän esseen mutta yksi kappale jäi kömpelöksi, huomio kiinnittyy vain siihen.

Täydellisyyden tavoittelija vaatii aina parempia suorituksia. Mikään ei riitä sille. Koti voisi olla aina siistimpi, ruoka paremmin haudutettua, vatsa litteämpi, työtulos parempi…Jos sisäisessä puheessa kuuluu paljon täydellisyyden tavoittelija, ihminen on vaarassa väsyttää itsensä pyrkimällä koko ajan parempaan.

Huolestuja varautuu koko ajan johonkin. Jotakin voi tapahtua, jokin voi mennä pieleen. Huolestuja pelkää – ja useimmiten pahinta. Hän on enemmän tai vähemmän taistele tai pakene -reaktion vallassa koko ajan.

Uhri on voimaton ja usein toivoton. Asiat vain tapahtuvat. Mitään ei ole tehtävissä. Tunnelin päässä ei ole valoa.

Vai onko?

Juuri tällaisia vastakysymyksiä on hyvä oppia itseltään kysymään, käymään sisäisiä keskusteluja, jopa väittelyitä. Kestääkö puheemme puolueetonta tarkastelua? Kun pysähdymme tutkimaan puhettamme, usein huomaamme, että kielteisillä toteamuksillamme on aika vähän tekemistä tosiasioiden kanssa.

Voit kyseenalaistaa sisäistä puhettasi vaikkapa seuraavia kysymyksiä apuna käyttäen:

– Millä voin todentaa tämän toteamukseni?

– Pitääkö toteamus aina paikkansa?

– Olenko aina tästä asiasta samaa mieltä?

– Mitä paras ystäväni kommentoisi toteamukseeni?

– Mitä itse toteaisin hyvin nukutun yön jälkeen?

– Mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua?

– Mikä siinä olisi niin pahaa, etten siitä selviäisi?

– Miten todennäköistä on, että tuo asia tapahtuisi?

Negatiivisten uskomusten tuhoisan kierteen katkaisemiseen on olemassa metodi, joka muistuu helposti mieleen nimensä vuoksi.

ABCDE-metodi:

A adversity, vastoinkäyminen
B belief, uskomus
C consequensies , seuraamukset  

D disputation, väittely

E energization, energisointi

Esimerkki: Tiedät varmasti tunteen, kun tapahtuu joku pieni (A) vastoinkäyminen (avaimet unohtui, joku pikku moka töissä tms.) ja siitä lähtee ketjureaktio (B) uskomuksia (nyt kaikki mene pieleen, en osaa huolehtia mistään jne.)- ja pian ollaankin todella kurjissa skenaarioissa. 

(C) Seuraamukset: Mitä hyötyä seuraa siitä, että uskot uskomusta. Kannattaako uskoa? Edistääkö se hyvinvointiani?
(D) Väittely: Onko uskomus varmasti totta? Onko olemassa muita vaihtoehtoja kuin mielen suoltama uskomus?

(E) Energisointi: Mikä olisi vaihtoehtoinen, positiivinen tsemppilause itsellesi? Psyykkaa itsesi vastustamaan uskomusta, ja olemaan itsesi puolella!

Kokeile käytännössä:

Kokeile ABCDE-metodia jonkun lähipäivinä tapahtuneen, tai usein toistuvan ajatuskierteen kanssa.

Kirjoita konstisi ylös etukäteen muodossa: KUN.... NIIN.... Kirjoita se ylös.

Tavoitteena on oppia herättelemään itsessään myönteisiä ajatuksia, jotka heikentävät ja mitätöivät kielteistä sisäistä puhetta.

 

Close

50% Complete

Two Step

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.